Nukenvaunut
No nyt ne on hankittu! Nimittäin nukenvaunut. Venla rakastui yhden tutun tytön vaunuihin jo alkukesästä niin kovasti, että puistoilu oli äidille ihan tuskaa neidin innostuksen vuoksi. Venla halusi kovasti työntää tytön nukenvaunuja, syöttää vauvaa yms., mutta kyllähän sen ymmärtää, että tyttö ei oikein ajatukselle lämmennyt. Aina kun satuttiin tytön kanssa samaan aikaan puistoon, sai äiti juosta tukka putkella neidin perässä ja toppuutella pikkuista nukenhoitajaa. Vaikka tyttö antoi usein Venlan kokeilla vaunujen työntämistä, ei se kuitenkaan neidille riittänyt, vaan koko ajan olisi pitänyt olla työntämässä ja hoivaamassa.
Viikonloppuna multa meni sitten lopullisesti hermot ja niin sitä lähdettiin vaunuostoksille. Olin jo aiemmin yrittänyt löytää nukenvaunuja lastenkirppiksiltä, huuto.netistä ja vaikka mistä, mutta tulin siihen tulokseen, että käytettyjä vaunuja ei vaan löydy mistään. Vaunuissa pitää nimittäin olla taitettava työntöaisa, neiti kun on vielä lyhyenläntä vanhanaikaisia vaunuja työntelemään. Mulla oli mielessä Brion vaunut, sellaiset käheet yhdistelmävehkeet. Mutta kun niitä ei myyty missään! Kierrettiin kaikki maailman marketit ja lastentarvikeliikkeet, mutta EI! Yleensä tarjolla oli vain aivan järisyttävän värisiä ( pinkkiä, pitsiä ja härpäkkeitä riitti) vaunuja, jotka kuitenkin maksoivat maltaita. Ja ne olis maksaneet myös äidin mielenterveyden jossain vaiheessa...
Muksumassista löytyi sitten sellaiset jotka mä kelpuutin. Tummansiniset yhdistelmävaunut, joissa on taitettava aisa. Täytyy lisätä tänne kuva huomenna kunhan sellaisen kerkeän näpätä. Onhan noidenkin vaunujen kuosissa pieniä nalleja, jotka olisin voinut jättää poiskin, mutta kyllä niitä kattelee ennemmin kuin niitä pinkki-hirvityksiä.
Ostosreissulta kotiuduttuamme päätimme lähteä vaunujen koeajelulle puistoon. Ei kuitenkaan päästy puistoon asti, Venlaa kun kiinnosti enemmän pihlajanmarjojen heittely sadevesikaivoon... Että se siitä innostuksesta! Katsotaan nyt seuraavan kerran puistossa, että käykö siinä niin, että jonkun toisen tavarat on aina mielenkiintoisempia kuin omat!
Viikonloppuna multa meni sitten lopullisesti hermot ja niin sitä lähdettiin vaunuostoksille. Olin jo aiemmin yrittänyt löytää nukenvaunuja lastenkirppiksiltä, huuto.netistä ja vaikka mistä, mutta tulin siihen tulokseen, että käytettyjä vaunuja ei vaan löydy mistään. Vaunuissa pitää nimittäin olla taitettava työntöaisa, neiti kun on vielä lyhyenläntä vanhanaikaisia vaunuja työntelemään. Mulla oli mielessä Brion vaunut, sellaiset käheet yhdistelmävehkeet. Mutta kun niitä ei myyty missään! Kierrettiin kaikki maailman marketit ja lastentarvikeliikkeet, mutta EI! Yleensä tarjolla oli vain aivan järisyttävän värisiä ( pinkkiä, pitsiä ja härpäkkeitä riitti) vaunuja, jotka kuitenkin maksoivat maltaita. Ja ne olis maksaneet myös äidin mielenterveyden jossain vaiheessa...
Muksumassista löytyi sitten sellaiset jotka mä kelpuutin. Tummansiniset yhdistelmävaunut, joissa on taitettava aisa. Täytyy lisätä tänne kuva huomenna kunhan sellaisen kerkeän näpätä. Onhan noidenkin vaunujen kuosissa pieniä nalleja, jotka olisin voinut jättää poiskin, mutta kyllä niitä kattelee ennemmin kuin niitä pinkki-hirvityksiä.
Ostosreissulta kotiuduttuamme päätimme lähteä vaunujen koeajelulle puistoon. Ei kuitenkaan päästy puistoon asti, Venlaa kun kiinnosti enemmän pihlajanmarjojen heittely sadevesikaivoon... Että se siitä innostuksesta! Katsotaan nyt seuraavan kerran puistossa, että käykö siinä niin, että jonkun toisen tavarat on aina mielenkiintoisempia kuin omat!


0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home